|
Post by Linda Myllykoski-Wilson on Nov 8, 2022 14:34:25 GMT 2
Avasit juuri BAFF Tiny Tantrumin "Tianan" kaapin. Mitähän täältä löytyy? - musta martingaali
- Violetti harjasetti
- violetti riimu- ja riimunnaru
- vanha ruosteinen kenkä ja likainen valokuva
- pieni porkkanapussi
- violetit suojat
Mustat englantilaiset suitset sekä koulu- ja estesatula löytyvät varustehuoneesta Mitähän Tinttara on puuhannut?
|
|
|
Post by Kiiwi on Feb 19, 2023 20:09:00 GMT 2
Kajo Hautajärvi
Tumman hevosen korvat olivat terhakkaasti hörössä, kun se suunnisti kohti ensimmäistä pystyä. Maneesin pohjahiekka pöllähti talvipäivän kuulaassa auringossa, kun tamma leiskautti maalattujen puomien yli kauniisti.
“ Hyvä Kajo, anna Tianalle enemmän tilaa seuraavalle esteelle! Jes!” Linda kajautti kannustavasti seuratessaan haukkana valmennettaviensa tekemisiä. Maneesissa oli meneillään 80-100cm estevalmennus Kajolle ja Tianalle, sekä Feenjalle ja tuntemattomalle ratsastajalle. Kajo ei ollut tavannut kyseistä henkilöä ennen, mutta Lindalle nuori nainen tuntui olevan jokseenkin tuttu.
Kajon sydän ei tuntunut rauhoittuvan millään, kun kolmen esteen sarja lähestyi. Hän otti syvän henkäyksen ja sai ajatuksensa selkiämään jonkin verran. Nuori mies puri huultaan niin kovasti, että maistoi veren rautaisen maun suussaan. Tiana heitti hieman päätään kuin vaistoten hänen jännityksensä ja pyrki kiihdyttämään askeleitaan.
“Puolipidäte, älä anna sen kiihdyttää liikaa!” Linda neuvoi. Feenjan ratsastaja kerkesi juuri alta pois valmistautuessaan omaan vuoroonsa. Kajo pidätti innostuvaa Tinttaraa hieman ja sai hyvän lähestymisen esteelle. Seuraavat esteet kulkivat vilauksessa alta ja viimeisen ristikon jälkeen mies istui satulaan huokaisten helpotuksesta.
“Hienoa Kajo! Ole tarkkana sen Tinttaran kanssa juuri lähestymisissä, ettei se tule liian pohjaan ja hypystä tule aivan farssia. Seuraavaksi Feenja!” ohjaajan ääni tuntui helpottavalta. Kajon viime aikainen stressi kaikkea kohtaan alkoi näkyä hevostenkin kanssa, eikä hän pitänyt siitä yhtään. Estetunnit olivat pahimpia, kun hän pelkäsi hieman koko tilannetta muutenkin. Onneksi Linda oli ollut ymmärtäväinen, kun Kajo oli kertonut tälle sosiaalisesta ahdistuksestaan. Kajoa ei haitannut yhtään maksaa ylimääräistä pienemmästä ryhmäkoosta ja hän koki edistyvänsä paremmin siellä. Miestä ei haitannut muutama mu ratsukko, mutta täysi ryhmäkoko oli aina hieman ahdistavaa ajatella. Tukahduttava jännitys alkoi raueta ja hevonen hänen allaan tuntui rentoutuvan samalla, kun mies antoi sille ohjaa ja pyysi hidastamaan. Tamman silkkiset korvat suuntautuivat taaksepäin, kuunnellen ratsastajansa apuja. Kajo kumartui taputtamaan ratsuaan kiitokseksi, Tiana oli ollut koko tunnin aivan älyttömän mukava ja pehmeä ratsastaa, siitäkin huolimatta että sen selässä istui hermoheikko ratsastaja.
Viime aikoina kaksikon yhteistyö oli alkanut sujumaan varsin mallikkaasti. Yhteinen sävel alkoi hiljalleen löytyä ja Tianan seura oli aina tervetullutta arjen keskelle. Oikeanlainen valmennuspohja toimi hyvin ratsukolle ja Tianan kanssa kerkesi puuhailla tunnin jälkeen muutakin kuin vain ratsastaa. Yleensä Kajolla oli tapana auttaa tallissa oman ratsastuksensa jälkeen tai jopa osallistua alkeistunneilla taluttajan roolissa jos Lindalla oli pulaa apukäsistä. Kotkankalliossa oli mukavaa, eikä Kajoa haitannut yhtään viettää viikosta useampaa iltaa siellä. Vakioharrastajat alkoivat hiljalleen moikkailla häntä käytävillä ja pysähtyä juttelemaan niitä näitä. Täytyy myöntää, että Kajo oli sotkeutua sanoihinsa pahemman kerran kun yksi vakkareista, Sheila Davis oli pysähtynyt ohimennessään Lucyn kanssa jutustelemaan pidemmäksi aikaa. Jonkin aikaa tulonsa jälkeen Kajo oli tuntenut olonsa hieman ulkopuoliseksi ja enemmän tai vähemmän seiniä pitkin kulkevaksi haamuksi. Tallilaisten avoin ja välitön asenne oli ollut suuri apu siihen, että Kajo uskalsi mennä mukaan keskusteluihin ja auttaa spontaanisti. Lindan kanssa Kajo oli iltatallissa useamminkin puhunut ajatuksistaan tallin miellyttävästä ilmapiiristä, kun tallin omistaja oli kiinnittänyt huomiota Kajon pidättyväisyyteen. Tallin omistajalla oli sydän paikallaan, kun tämä jaksoi kiinnittää huomiota tallilaisiinsa.
“Mikä olo jäi?” Linda kysyi kävellessään loppuverryttelyn aikana Kajon vierellä. Mies hymyili ja pyyhkäisi valkoisia suortuvia kasvoiltaan.
“ Tosi hyvä! Kyllä mua jännittää edelleen tosi paljon, mutta onneksi Tiana ei siitä kamalammin enää välitä. Toki töitä riittää edelleen ja muuta, mutta tuntuu että saan hiljalleen kiinni siitä minne haluan edetä ratsastajana. Iso kiitos kuuluu toki sinulle”, Kajo sanoi ja katsahti violettiin taipuvilla silmillään ulos maneesin ruhtinaallisen suurista ikkunoista.
Linda taputti Kajon pastellin vaaleanpunaisen villapaidan peittämää käsivartta.
“Teillä alkaa sujua hyvin ja sait tänään ohjasotteen pidettyä todella kauniina. Palataan vielä kohta kehityskohtiin ja muuhun”, Linda sanoi ja vastasi Kajon hymyyn. Valmentaja asteli kentän poikki keskustelemaan Feenjan ratsastajan kanssa.
Tinttara pärskähti ja venytti kaulaansa pitkäksi.
“Vaikka kai minä olisin yhtä tyhjän kanssa ilman sinua tammaseni”, Kajo naurahti ja kurotti silittelemään sen tummaa lämmintä kaulaa.
|
|